Löysin tuossa marraskuun lopussa tori.fin kautta Ylivieskasta aivan upean tammipöydän. Se oli täydellisen muotoinen meidän keittiöömme, eli neliö, mutta sen saa jatkettua molemmista päistä tarpeen tullen. Mehän asumme Oulussa, joten isoksi ongelmaksi koitui, miten pöytä saadaan Ouluun. Meillä on farmariauto, mutta pöytä oli harmillisesti sentin liian iso mahtuakseen autoon. Peräkoukkua ei ole, joten ei onnistunut kärryn vuokrauskaan. Pakettiautoa jo mietittiin, mutta aikataulutuksen vuoksi se ei onnistunut. Noh...mitenkäs tämä ongelma ratkaistaan?
Naisyrittäjät-ryhmästä löysin ihanan ihmisen, joka kulki Ylivieska-Oulu väliä säännöllisesti. Hän tarjoutui tuomaan pöydän Ouluun, mutta eipä se mahtunut hänenkään autoonsa. Pitkällisten suunnittelujen jälkeen pöydän myyjä ilmoitti, että he tulevat Ouluun joulukuun alussa ja tuovat pöydän. Mikäli se mahtuu heidän autoonsa.
Hurraa huudot olivat aika kovat, kun myyjä ilmoitti pöydän mahtuvan kyytiin ja olevansa matkalla Ouluun. Innoissani odottelin muutaman tunnin ja aah mikä lottovoitto fiilis, kun pöytä oli viimein kotona.
Myyjän kertoman mukaan pöytä on kuulunut jollekin VR:n työntekijälle, ja hän on sen ihan omin kätösin rakentanut perheelleen 40-luvulla. Pöytä on tammea ja se on tehty hauskasti palasista yhdistämällä. Onkin mietitty, miten ihmeessä tuohon aikaan on ollut tavallisella duunarilla varaa hankkia tammea. Pöydän kansi koostuu viidestä eri osiosta, joiden kehykset ovat paksumpaa ja osion ns. peili on ohuempaa puuliimalevyä. Ehkäpä sitä ei ole riittänyt tarpeeksi ja puuseppä on joutunut miettimään ratkaisuja, miten saada puu riittämään. Ehkäpä. Ehkäpä puu on ollut alun perin tuotteiden alla lavana tms. ja mies on niitä keräillyt pitkään, jotta saa tarpeeksi puutavaraa keittiönpöytään. Olisi hauska saada selville tammen tarina!
Nyt se kuitenkin koristaa meidän keittiötämme ja saa samalla kunnian olla blogin ensimmäinen tuunaus!
Pöytä on puupinnalla, siihen on laitettu vain öljyä aina silloin tällöin, että pinta pysyy hyvänä. Puuhan tahtoo kuivua varsinkin talviaikaan, kun patterin lämpö kuivattaa sisäilmaa, joten sitä kannattaa huoltaa säännöllisellä öljyämisellä. Tämän vuoksi älä koskaan sijoita mitään umpipuista huonekalua suoraan patterin eteen. Se kuivuu ja saattaa alkaa halkeilemaan.
Pesin pöydän ensin hyvin Fusionin TSP Alternative maalipesuaineella. Maalipesuaine on vesipohjainen ja poistaa tehokkaasti öljyn, rasvan, sormenjäljet, tahrat ja muut epäpuhtaudet tuunattavan kalusteen pinnalta. Pesun jälkeen pöytä sai kuivua hetken.
Pidän siitä, että puupinta on hyvinkin pehmoinen ja sileä, joten hioin pintaa hiukan P220 hiomasienellä ennen öljyämistä. Voit myös hioa öljyn puun pintaan suoraan hiomasienellä.
Öljyksi valitsin Fusion Mineral Paint-sarjan Stain & Finishing Oilin Cappuccino sävyn. Se on mielestäni upea sävy tummentamaan tammea juuri sopivasti viileän tumman ruskeaksi. Öljy on pellavaöljypohjainen, joten rättien kanssa pitää olla huolellinen, että ne tulee hävitettyä oikein. Pellavaöljyisissä räteissä on itsesyttymisen mahdollisuus, joten ne pitää kastella aina ennen roskiin laittoa, ettei käy huonosti.
Hieroin öljyn pöydän pintaan jalkaosasta aloittaen puunsyiden mukaisesti. Käsittelin pöydän kannen myös alapuolelta. Vanha puu tahtoo vääntyä, ellei sitä käsittele molemmin puolin.
Kyllähän siinä on selvä ero öljyämisen jälkeen. Öljyän keskiosan vielä uudestaan myöhemmin, kun pinta on kunnolla kuivunut. Kokeilen josko väriero hiukan tasoittuisi.
Kurkkaa video pöydän öljyämisestä myös FB ja IG tarinoista.