Tuparilahja osa 2

DIY, Kierrätys, Kupari, Remontti, Teeseitse, Tuunaus -

Tuparilahja osa 2

Heips taas!

Niin se viikko vierähti nopsaan ja tuparilahjan tuunaaminen jäi perjantaille! Just viime tinkaan. Ajoissa kuitenkin! 

Viime viikolla esiteltiin teille tämä tuparilahjaksi saatu vanha puinen lokerikko. Pitkään mietin teenkö siitä korulaatikon vai teelaatikon. Päädyin keittiöön teelaatikoksi, koska multa sellainen puuttuu ja nykyisin mun teekokoelma on pitkin poikin keittiön kaappeja. Pysyy ehkä paremmin hallinnassa, kun ne ovat yhdessä ja samassa paikassa. Olen siis teefriikki, ihan pahemman laatuinen sellainen. Kotoa on parhaimmillaan (vai pahimmillaan) löytynyt yli 50 eri teelaatua. Joo, on ihan tosi! Nyt olen ne saanut kutistettua pariin kymmeneen. Se on hyvä määrä. Mulle tarpeeksi kuitenkin valinnan varaa, mutta pysyy kotirauha parempana, kun mun teet ei valtaa kaikkia keittiön kaappeja. Vai mitä? Mutta palataanpa lokerikkoon...

Päädyin pitkän pohdinnan jälkeen maalaamaan lokerikon kuparin väriseksi. Aloitin puhdistamalla lokerikon kokonaan Fusionin omalla maalipesuaineella TSP:llä. Se on todella hyvä, melkein hajuton, todella hyvin rasvalikaa pesevä pesuaine. Riittoisakin vielä! 

Suunnitelmissa oli maalata lokerikko ja päällystää tapetilla laatikoiden etusarjat. Tapettia riittää myös laatikoiden pohjalle. Viime viikolla mietin niitä riisipapereita, mutta päädyin kuitenkin sitten tapetteihin, koska riisipapereista ei löytynyt juuri sitä oikeaa kuviota. Pesun jälkeen poistin nupit, etten sotke niitä maalilla ja aloitin maalaamisen. 

Noista ihanista metallisävyistä juuri kupari on mun lemppari, mutta niitähän löytyy siis 9 erilaista. Ne ovat todella voimakas pigmenttisiä, erittäin hyvä peittokyky, paitsi noilla ihan vaaleimmilla sävyillä joutuu maalaamaan yhden kerroksen enemmän mitä muilla. Valkoinen micajauhe ei ole niin peittävää, kun muut sävyt, johtuu siis siitä. Luonnollinen micajauhehan näissä antaa ne upeat värisävyt, ja ne ovat kyllä aivan törkeän hienon värisiä! Jos tykkäät metallisävyistä, niin suosittelen kyllä kokeilemaan! Maali on lisäksi todella riittoisaa! Tuossa korkissa olevalla määrällä, olisiko pari ruokalusikallista, maalasin lokerikon rungon melkein kokonaan yhteen kertaan! 

Metallisävyt ovat todella paksua maalia, joten niitä joutuu aika usein hiukan "ohentamaan". Älä ohenna koskaan suoraan purkkiin vaan Fusionille riittää pelkkä siveltimen kostutus. Hyvä tapa on kostuttaa sivellintä käyttämällä sitä märässä talouspaperissa ihan vaan sipaisemalla. Silloin vettä ei tule liikaa, vaan maali liukuu maalattavalla pinnalla hiukan paremmin. Tummat sävyt ei tykkää ohentamisesta ja niihin tahtoo tulla sellainen sinertävä rantu, jos sitä liikaa ohentaa. Eli älä ohenna maalia, vaan kostuta sivellintä, jos on tarpeen. Kesäkuumalla varsinkin näin joutuu joskus tekemään. 

Maalasin rungon ja siirryin pieniin laatikoihin. Ajatuksena oli maalata laatikoiden etusarjojen reunat ympäriinsä ja hiukan etuosaa, ettei sieltä vilku vanha väri, kun päälle tulee tapetti. 

Leikkasin tapetista sopivan kokoiset palaset ja mallailin niitä laatikoihin vain todetakseni, ettei siitä tule hyvä. Laatikon etusarjojen reunat on pyöristetty, enkä olisi saanut niistä mitenkään riittävän siistejä mattoveitsellä leikaten. Pyöreä reuna on vaikea saada siistin näköiseksi varsinkin tuollaisissa kohteissa, jossa jokainen reuna on erikokoinen ja eri mallinen, ei siis tasaisesti pyöreä. Niinpä otin sitten käyttöön Plan B, jonka olen huomannut usein toimivan. Joskus näissä tuunauksissa on mukana jopa Plan D tai jopa E! Mulla ainakin! Onko sulla? Aina ei mene kuin Strömsössä, sitä se käsityö on!

Päädyin sitten maalaamaan koko lokerikon kuparin väriseksi. Maalia meni noin 3 ruokalusikallista, eli nippa nappa pieni purkki olisi riittänyt! Lokerikko on todella tylsä noin, mutta ajattelin sabluuna maalata sen kokonaan jollain kivalla kuviolla vielä, ainakin nuo laatikon etusarjat. Siitäpä jatketaan sitten ensi viikolla! 

Ai niin hei! Unohdin vinkata miten saatte siveltimet helposti puhtaaksi! Sari on tainnut tästä kertoakin kuukausikirjeessä joskus, mutta kertaus on opintojen äiti. Laita sivellin vesilasiin ja anna sen olla siinä paikoillaan 10–15 min. Painava ainesosa, eli se luonnollinen maamineraali painuu pohjaan ja sivellin on helppo pestä sen jälkeen vedellä ja TSP:llä tai vaikkapa mäntysuovalla, mitä me käytämme. Kuvasta näette, että näin tosiaan tapahtuu! Se on hassua, mutta totta. Muista pestä sivellin mieluummin liian hyvin, kun huonosti. Hyvin pesty ja huollettu sivellin kestää sulla pitkään käytössä. Siitä vaan pitää huolehtia. Kuivaus aina pää alaspäin ja varsi kannattaa myös pitää puhtaana. Likaista ja maalitöhnässä olevaa sivellintä ei ole mukava käsitellä. Vai mitä?  

Jatketaanpa ensi viikolla sabluunamaalauksen parissa. Ja hei vielä toisenkin kerran, muistakaa meidän Livemme Facebookin Tuunaamo-ryhmässä. Pidetään kerran viikossa Livetuunauksia siellä aiheita vaihdellen. 

Ensi viikkoon! 

-teresa-


Jätä kommentti